Kun päätät aloittaa purjelautailun ja alat miettiä omia välineitä, ensimmäisen oman laudan valinta onkin suhteellisen haasteellista. Valitako helppo aloittelijan lauta, vai edistyneempi freeride? Halu oppia on kova, mutta halua investoida lautaan – jonka joutuu kömpelyyden vuoksi vaihtamaan ehkä jo seuraavalle kaudelle – ei ehkä ole. Pohditaas vähän lautatyyppien kautta, mitä haasteita ensimmäisen laudan hankinnassa on.

ALOITTELIJALAUTA, TILAVUUS NOIN 200 LITRAA

Isohkolla aloittelijalaudalla opit takuuvarmasti ja nopeasti. Tilavuus antaa mahdollisuuden mennä melkeinpä tyvenellä vesille, pystyt treenaamaan rikin käsittelyä, vaikka tuulta olisi lehmän henkäyksen verran. Kääntököli auttaa pitämään suunnan ja kryssimään ylös tuuleen. Kölin ansiosta tuulen suunnalla ei ole niin väliä, koska pystyt hyvin kryssimään takaisin lähtörantaan, vaikka olisi ns. maatuuli (tuulee rannalta ulos) - toki maatuulella kannattaa aina olla varovainen ja omata varasuunnitelma, jos vaikka voimat loppuvat, tai tuuli voimistuu kovaksi tai loppuu kokonaan.

Aloittelijalaudoissa on yleensä laudan kansi pehmustettua EVA-materiaalia. Sen päällä on kiva surffata vaikka paljain varpain, eikä se myöskään riko ihoa tai vaatteita.

Oppimiskäyrä isolla aloittelijalaudalla on jyrkkä - opit ihan varmasti ja nopeasti. Josta seuraakin tuon laudan huono puoli: todennäköisesti jo ensimmäisen kauden lopulla alat kaipailla vähän ketterämpää lautaa... Kun alkaa taidot olla siinä vaiheessa, että haaveilee vauhdikkaista plaanisiivuista, voi nopeasti pettyä laudan ominaisuuksiin ja kömpelyyteen.

Isojen aloittelijalautojen pointti on juurikin tuossa nopeassa oppimisessa. Ne ovat täydellisiä windsurf-kouluissa tai surffiseurojen käytössä, mutta yksityishenkilöllä haaste on isompi. Laudat ovat kuitenkin arvokkaita, joten vain yhden kauden treeneihin investointi voi tuntua isolta. Vauhtiajossa iso aloittelijalauta on kömpelö, painonsa takia vaikeasti plaanaava – ja muotonsa (leveys, pohja) takia epämukava ajettava plaanissa.

Toki on hyvä muistaa ja huomioida, että käytettyjä aloittelijalautoja on markkinoilla vähän. Jos niitä myyntiin tulee, ne yleensä löytää uuden omistajan nopeasti. Joten jos investoit aloittelijalautaan, pääset kyllä siitä hyvin ja kohtuu pienellä arvonalenemalla eroon.

MITÄ HYVÄÄ ON ISOSSA ALOITTELIJALAUDASSA

• opit nopeasti
• pääset vesille tosi pienellä tuulella
• pehmeä ja suojaava EVA-kansi
• kestävä
• jälleenmyynti: ostajia löytyy varmasti

MITÄ HUONOA ON ISOSSA ALOITTELIJALAUDASSA

• kankea: kun opit enemmän, huomaat että lauta on raskas ja kömpelö
• käyttöikä: haluat nopeammin vaihtaa ketterämpään
• helpohkosta jälleenmyynnistä huolimatta iso investointi yhtä kautta varten

FREERIDE-LAUTA, TILAVUUS 145-160 LITRAA

Isoimmat freeride-laudat ovat yleensä valmistajista riippuen 145-160 litraisia. Freeride-ajo on vauhdikasta suoraa ajamista jiipistä tai vastakäännöksestä toiseen. Riippuen lautamallista, freeride-laudoilla voi olla eri fokuksia, esim jotkut tehty helppoon plaaniin nousuun, toiset hyviin huippunopeuksiin tai vauhdikkaaseen kääntyilyyn.

Iso freeride-lauta on periaatteessa hyvä myös aloitteluun, mutta vain, jos katsotaan laudan fyysisiä mittoja. Koska freeride-laudat ovat suunniteltu vauhtiin, niistä on myös tehty keveitä. Keveys laudoissa yleensä tarkoittaa myös sitä, että ne eivät kestä pahoja iskuja. Pahinta laudalle on kivikkoon ajamisen jälkeen katapultissa eteenpäin kaatuva masto. Melko varmasti hiilikuituvahvikkeinen kevyt freeride-laudan keula sanoo raks ja poks, kun masto siihen iskeytyy.

Eli iskujen kestävyys on yksi huonopuoli freeride-lautojen käytöstä aloittelussa. Toinen puute on kääntökölin puute. Jutun alussa jo käytiinkin läpi kölin plussat. Freeride-laudoissa ei köliä ole, joten sillä et pääse niin usein vesille kuin kölillisellä. Tai pääset, mutta kölitön lauta vaatii vauhtia, jotta peräevä pitää laudan kurssissa. Oikeastaan, laudathan on tehty plaaniajoon, jotta peräevä toimisi niinkuin pitäisi, laudan pitäisi liukua plaanissa. Aloitellessa plaaniajosta voi vain haaveilla, joten freeride-laudalla treenatessa kannattaa varmistaa, että rannalla on vene ja kaveri valmiina noutamaan kotirannalle, jos omin voimin ei sieltä pääse.

Kölin puuttuminen vaikeuttaa myös purjeen nostamista. Köli vakauttaa purjelautaa nostohetkellä paljon. Freeride-laudan peräevä ei purjeen nostohetkellä juurikaan auta vakauteen.

Kolmas asia, joka freeride-laudoissa aiheuttaa haastetta, on laudan pinta. Freeride-laudoissa ei ole EVA-pehmustettua kantta, kuten aloittelijalaudoissa. Puvun polvien kuluminen tai shortseissa surffatessa polvien naarmuuntuminen ei välttämättä ole iso häviö, mutta purje: siihen saa helposti pysyviä, harmittavia naarmuja. Aloitellessa vedessä olevan rikin käsittely on usein hankalaa ja vaistomaisesti yrittää rikiä saada oikeaan nostoasentoon keinolla millä hyvänsä. Jos rikiä vetää vedessä laudan keulan yli, purjeen ikkunaan tulee karhennuksesta melko varmasti jälkiä. Ja kun tulee niitä toistoja, tulee jälkiä lisää. Kulutustavaraahan purjeet on, mutta oishan se kiva, että aloittelun virheet ei tekis purjeelle pahaa.

MITÄ HYVÄÄ ON FREERIDE-LAUDASSA

• oppimisen jälkeen laudalle löytyy edelleen käyttöä

MITÄ HUONOA ON FREERIDE-LAUDASSA

• oppiminen alussa tosi hidasta haastavan laudan kanssa
• hauras iskuille
• ei köliä: vaikea treenata kevyillä tuulilla
• karhennettu kansi: purjeen ikkuna naarmuuntuu herkästi
• kalliimpi kuin aloittelijalauta

ONKO MITÄÄN SILTÄ VÄLILTÄ?

On. Goya on tehnyt aktiivista tuotekehitystyötä purjelautakoulujen ja klubien kanssa. Yhteistyön myötä aloittelijalaudat kehittyivät haluttuun suuntaan. Goya Surf kehitettiin koululaudaksi ja halu oli tehdä siitä myös sellainen lauta, jolla viihtyvät kokeneemmatkin. Alussa lautaa sai 150 litraisena keskievällä ja 200 litraisena kääntökölillä. Myöhemmin lisättiin pari isompaa ja yksi pienempi koko.

Surf -mallisto todettiin kouluille todella sopiviksi, mutta pari vuotta sitten huomattiin, että väliinputojille - itsenäisesti aloittelua treenaaville - ei ollut sitä täydellistä lautaa, vaan laudan hankintaa harkitseva joutui käymään nuo tämän artikkelin alussa käydyt pohdiskelut läpi. Joko itsekseen, kokeneemman surffikaverin tai kauppiaan kanssa. Mutta ongelma oli ja pysyi - ja valinta piti tehdä tarjonnan perusteella.

Goya kehitti samoihin aikoihin uutta freeride-mallistoa Volaria. Volarista tehtiin kaksi eri rakenneversiota: ECO ja PRO. ECOssa vahvikkeena käytetään epoksia, PROssa hiilikuitua. ECO vahvempi, edullisempi ja painavampi, PRO kevyempi, ketterämpi ja hitusen hintavampi. Päätettiin myös tehdä iso freeride, 160 litrainen, jotta isommilla kuskeillakin olisi vaihtoehtoja. Pian huomattiin myös, että koko on itseasiassa aika hyvä aloitteluun ja kun on vielä tuo ECO-versio, niin kestävyyttäkin on. Mutta jotain puuttui: kääntököli ja pehmeä kansi. Lauta otettiin uudelleen suunnittelupöydälle, sheipattiin vähän uudelleen ja syntyi Surf-perheeseen uusi jäsen, Surf 160.

Goya Surf -perhe rakennettiin täysin uudelleen ja kytkös Volariin pidettiin. Nyt alle 160 litraiset Surfit ovat sheipeiltään täysin samoja kuin Volarin. Ja Surf 160:stä syntyi täydellinen itsenäisen aloittelijan lauta.

Lue kiejoitus ensimmäisen purjeen hankinnasta!