Juuri sellainen purjelauta-foil kuin olla pitää

18.08.2020

Ensitestissä Moses Carbon Vento Freeride foil.

Haaveeni purjelautafoilista lienee sama kuin suurimmalla osalla purjelautailijoista. Toive löytää kevyessä tuulessa lentoon nostava ja helppo foil. Olen tainnut sellaisen löytää! Ensitestin Moses Freeride foililla ajoin Lahden vesijärvellä kesäisenä sunnuntaina.

Ennusteessa povattu aurinko, lämmintä ja 4-5 m/s perustuuli johon puuskat päälle. Rannassa puuskaa näytti olevan, joten Goya Proton Pro laudan ja Moses 790 Freeride foilin kaveriksi rikasin optimistisesti Goya Banzai Pro 5.7 m2 purjeen. Tavoitteena oli saada muutama lentometri ja tutustua Moses foiliin. Moses foil oli itselleni tuttu vain kuvista ja suosituksista. Moses nettisivuilla tämän siiven kerrotaan olevan helppo ja kevyessä vauhdissa lentoon nostava siipi. Aiemmin olen kokeillut muutamia eri foileja ja lautoja. Lentokertoja takana on ennen tätä kokeilua arviolta 10 kpl.

Rannassa tarkasteltuna Moses on kaunis. Hiilikuitumasto ja suurehko, lapiomainen etusiipi luovat ajatuksen hyvästä nostokyvystä. Siiven leveys toi mieleeni vakaan lennon. Vesillä odotukset kävivät toteen. Puuskan tullen, parilla jalkojen pumppausliikkeellä siipi nousi lentoon ja matka jatkui yhtä kevyesti. Tämä siipi tuntui helpolta. Tasapaino oli helppo löytää ja säilyttää. Vaikka olen foilaamisessa aloittelija, pystyin jo aika-ajoin ihastelemaan ympäröiviä maisemia. Vesijärven vilkas veneliikenne ei haitannut menoa ja veneiden aallot jäivät hyvin laudan alle. Tarvittaessa siipi oli helposti käännettävissä myötä tai vastatuuleen ja suuntaan jatkaminen oli helppoa. Tuntui, että siipi totteli ajatusta. Purjelautailijana välillä tottuu siihen, että laudan pohjaan hakkaava vesi pitää laudan vaakatasossa. Nyt sama tunne tuli siiven kanssa ilman veden hakkaamista laudan pohjaan. Siipiä oli helppo ohjata haluttuun suuntaan ja siiven palautuminen vaakatasoon tapahtui kuin itsestään. Siipi käyttäytyi juuri niin kuin helpon siiven olettaa käyttäytyvän.

Lopputuloksena 50 min ajon aikana kertyi lähes 18 km taivalta noin 20 km/h keskivauhdilla. Huippuvauhdiksi sain 36.8 km/h, joka yllätti itseni. Kontrolli ei missään vaiheessa kadonnut ja vauhtia oli puuskan tullen helppo hakea vaikka aivan kaikkea en vielä uskaltanut puristaa.

Kirjoitteli: Mikko Nurmi

Kommentti täysnoviisilta

Jos Mikko on jo kymmenellä kerralla ja eri foileilla ajanut kokenut foilitestaaja, minä olen täysi noviisi foilihommissa. Olin Mikon kanssa samaisena sunnuntaina vesillä foilin kanssa viidettä kertaa. Foilihommat aloitin Moseksella ja kieltämättä ennen ensikokeilua jännitti - saako sen foilin heti päähän, tuleeko potkittua jalat verille foilin teräviin reunoihin, meneekö ukko ja kamat rikki kun rysähtää lennosta veden pintaan jne. Jännitys oli melkolailla turha, tuo on helppoa hommaa tuo foilaus. Minulla on ollut foili treeneissä samat siivet kuin Mikon testissä, mutta pidemmällä täyshiilikuitumastolla (MW85BM - Carbon Deep Tuttle Mast Vento 85 Balz pro) ja lautana Goya Bolt Pro 127.

Foilaus näillä välineillä on uskomattoman helppoa. Kaksi ekaa harjoittelukertaa meni hakiessa asentoa ja liidosta tiputtiin välillä veden pintaan. Yhtään kunnon rysäystä/pannua ei tullut tehtyä, koko ajan oli kaatuiluista huolimatta tunne, että kontrolli pitää. Toki wave-kokemus antaa hyvää pohjaa, jalat kun on lenkeissä ja puomista tajuaa pitää kiinni, niin useammat tiputukset päätyi siihen, että pysyin pystyssä ja pääsin jatkamaan menoa kaatumatta. Kuitenkin jo ekalla kerralla sain tehtyä pitkiäkin suhteellisen tasaisia liitoja. Kolmannella kerralla homma alkoi jo sujua hyvin ja neljännellä kerralla meno oli jopa rentoa.

Moseksen iso siipi on todella rauhallinen ja nostaa äärettömän helposti liitoon. Ja pysyy liidossa. Tuona sunnuntaina aloitin Goya Nexus Pro 6.4 rikillä, mutta vaihdoin myöhemmin Goya Fringe Pro 5.3:seen. Tuulta ei ollut todellakaan paljoa, mutta 5.3:sella sai pumpattua setin liitoon helposti - ja sai sen siellä myös pysymään, vaikka tuulessa oli välillä reikiä. Vaikka purjeessa ei ollut vetoa juuri ollenkaan, Moses pysyi liidossa hyvin. Se mikä tässä hommassa minua viehättää on se, että pääsen olemattoman pienessä tuulessa ja pienellä, kevyellä purjeella treenaamaan ja kuntoilemaan kotivesillä. Isoa purjetta ei tarvitse, jos fokus ei ole kisaamisessa. Foilaus pienellä purjeella on älyttömän hauskaa. Seuraavaksi treenaamaan sitä jiippiä ja kyllä se aaltojen voimalla foilaaminen on haaveena.

Kirjoitteli: Tero O. Nieminen

Huom! Blogin kuvituksena käytetyssä kuvassa ei ole Mikko eikä Tero. Kuva lainattu Moses Hydrofoilin kotisivuilta.

Kaksi viimeistä kuvaa © Maija Nurmi (kiitti Maija taas!)

Ole yhteydessä, jos Moses-foilin kokeilu kiinnostaa!